TERVEYDEN MITTARIT

Voiko ostamani pentu olla sairas?
Ennen ostopäätöstä, tutki pennun sukutaulu jalostusnetin avulla ja jos et ymmärrä siitä mitään, kysele lisää rotuyhdistyksen pentuvälityksestä, Suomen Kennelliiton neuvonnasta tai alueesi kennelneuvojalta. Jalostusnetistä tulee löytyä vanhempien tutkimustulokset ja näyttely- ja koetulokset. Myös vanhempien aiemmat pentueet löytyvät täältä terveystietoineen.

Useinkaan rekisteröimättömien pentujen vanhemmat eivät täytä rodulle asetettuja terveysvaatimuksia. Tällöin et voi myöskään tutustua koirasi sukupuuhun, etkä näin ollen tiedä mitä pennusta on odotettavissa ja onko se oikeasti sellainen kuin sen sanotaan olevan. Silmämääräinen vanhempien terveeksi toteaminen ei kerro todellista tilannetta.


MyDogDNA
Suuri osa tunnetuista perinnöllisistä sairauksista on resessiivisesti periytyviä, mikä tarkoittaa sitä, että ne tulevat esiin ainoastaan siinä tapauksessa, että sama mutaatio peritään sekä emältä että isältä. Mitä monimuotoisempi koiran geenipohja on - eli mitä suurempi vanhemmilta perittyjen geenimuotojen kirjo - sitä terveempi koira geneettisessä mielessä on. Geenitutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet.
MyDogDNA tulosten lukemiseen lisätietoa tästä - miten tulkitsen tuloksia.


Lonkkakuvauslausunto eli tutkimus lonkkanivelen rakenteesta
HD = Hip Dysplasia eli lonkkanivelen kehityshäiriö. Röntgenkuvassa näkyy, miten reisiluun pää asettuu lonkkamaljaan eli miten reisiluun pää ja lonkkamalja sopivat toisiinsa. Lausunto annetaan vasemmasta ja oikeasta lonkkanivelestä erikseen, lisäksi mainitaan jos lonkkanivelessä esiintyy nivelrikkoa.

  • A Terve Ei muutoksia
  • B Lähes normaali
  • C Lonkkanivelessä lieviä muutoksia tai löysyyttä
  • D Lonkkanivelessä keskivaikeita muutoksia
  • E Lonkkanivelessä vaikeita muutoksia

A- ja B-tulokset lasketaan terveiksi. Yleisesti A- ja B-lonkkaisten koirien ennustetaan elävän ilman, että lonkat tulisivat vaivaamaan aikuisella/vanhemmallakaan iällä, eikä lonkkiin synny helposti nivelrikkoa. Muilla asteilla on taipumusta kehittää nivelrikkoa, joka vaikeuttaa koiran liikkumista ja aiheuttaa kipua. Nivelrikko vaatii pahimmillaan jatkuvaa lääkitystä ja jopa koiran elinikä saattaa jäädä normaalia lyhyemmäksi tästä syystä.


Kyynärnivellausunto eli tutkimus kyynärnivelen rakenteesta
ED = Elbow Dysplasia eli kyynärnivelen kehityshäiriö. Lausunto annetaan vasemmasta ja oikeasta kyynärnivelestä erikseen.

  • 0 Terve, Ei muutoksia
  • 1 Lieväasteinen muutos
  • 2 Kohtalainen muutos
  • 3 Voimakas muutos

Eturaajojen nivelten kehityshäiriöt aiheuttavat helposti koiralle oireita, sillä koira kantaa painostaan noin kaksi kolmasosaa eturaajojensa päällä – jo ykkösen kyynärpäät saattavat oireilla nivelrikkomuutoksien vuoksi. Nivelrikko vaatii pahimmillaan jatkuvaa lääkitystä ja jopa koiran elinikä saattaa jäädä normaalia lyhyemmäksi tästä syystä.


Spondyloosi (Spondylosis Deformans)
Spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Koiran tulee olla tutkimushetkellä iältään vähintään 24 kk.

  • SP0 PUHDAS Ei muutoksia
  • SP1 LIEVÄ Todetaan < 3 mm piikkejä korkeintaan 4 nikamavälissä tai > 3 mm piikkejä korkeintaan 3 nikamavälissä tai saareke korkeintaan 2 nikamavälissä.
  • SP2 SELKEÄ Todetaan silloittuma (täysi tai vajaa) korkeintaan 2 nikamavälissä ja/tai suuria saarekkeita korkeintaan 2 nikamavälissä.
  • SP3 KESKIVAIKEA Todetaan silloittumia (täysiä tai vajaita) ja/tai suuria saarekkeita 3–7 nikamavälissä.
  • SP4 VAIKEA Edellisiä vakavammat muutokset.

Kalkkeutuneet välilevyt (Intervertebral Disc Disease, IDD)

  • IDD0 PUHDAS Ei muutoksia
  • IDD1 LIEVÄ 1−2 osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä
  • IDD2 KESKIVAIKEA 3−4 osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä
  • IDD3 VAIKEA 5 tai enemmän osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä

Nikamien epämuotoisuus (Vertebral Anomaly)

  • VA0 NORMAALI Ei muutoksia
  • VA1 LIEVÄ 1−2 epämuodostunutta nikamaa
  • VA2 SELKEÄ 3−4 epämuodostunutta nikamaa
  • VA3 KESKIVAIKEA 5−9 epämuodostunutta nikamaa
  • VA4 VAIKEA 10 tai enemmän epämuodostunutta nikamaa

Arvostelussa ei huomioida häntänikamia.

Välimuotoinen lanne-ristinikama (Lumbosacral Transitional Vertebra)

  • LTV0 Ei muutoksia
  • LTV1 Jakautunut ristiluun keskiharjanne (S1−S2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne (lisäys 1.1.2015 alkaen)
  • LTV2 Symmetrinen välimuotoinen lanne-ristinikama
  • LTV3 Epäsymmetrinen lanne-ristinikama
  • LTV4 6 tai 8 lannenikamaa

Selkämuutokset voivat aiheuttaa koiralle moninaisia ongelmia liikkumisen kanssa. Koira voi tarvita fysioterapiaa, hierontaa sekä kipulääkitystä. Pahimmillaan selkävaivat vaativat jatkuvaa lääkitystä ja jopa koiran elinikä saattaa jäädä normaalia lyhyemmäksi tästä syystä.


Syringomyelia ja Chiari

  • SM0 normaali, keskuskanavan läpimitta alle 1,0 mm (ei keskuskanavan laajentumaa havaittavissa)
  • SM1 keskuskanavan läpimitta 1,0-1,9 mm
  • SM2 keskuskanavan läpimitta ≥ 2mm, myös keskuskanavan ulkopuoliset syrinx-muodostumat (riippumatta keskuskanavan halkaisijasta) tai syrinxin esiaste (presyrinx).

  • CM0 normaali, pikkuaivojen takareuna pyöreä
  • CM1 pikkuaivojen takareunassa painauma, mutta aivoselkäydinnestettä näkyvissä pikkuaivomadon (vermis) takaosan ja kallon ison aukon (foramen magnum) välissä
  • CM2 pikkuaivot puristuneet kallon isoon aukkoon tai tyräytyneet sen läpi

Aivokammioiden laajentuma

  • VM0 sivuaivokammion läpimitta pienempi kuin aivokuoren läpimitta
  • VM1 sivuaivokammion läpimitta yhtä suuri kuin aivokuoren läpimitta
  • VM2 sivuaivokammion läpimitta suurempi kuin aivokuoren läpimitta

Ikä a yli 5-vuotiaat b 3-5 –vuotiaat c 18 kk - 3 -vuotiaat

Pahimmillaan Syringomyelia ja Chiarin malformaatio vaativat jatkuvaa lääkitystä ja jopa koiran elinikä saattaa jäädä normaalia lyhyemmäksi tästä syystä.


Polvilausunto eli tutkimus polvinivelen rakenteesta
Nykytiedon mukaan Patellaluksaatio on etenevä sairaus koirilla. Patellaluksaatio tarkoittaa reisiluun pään telojen kehityshäiriötä ja polvilumpion sijoiltaan menoa, ”polven löysyyttä”. Lausunto annetaan vasemmasta ja oikeasta polvesta erikseen. Pahimmillaan polvivaivat vaativat jatkuvaa lääkitystä, tai leikkauksen ja jopa koiran elinikä saattaa jäädä normaalia lyhyemmäksi tästä syystä. Polvivaivat rajoittavat koiran normaalia liikkumista ja saattavat aiheuttaa jatkuvaa ontumista, josta aiheutuu nivelrikkoa.

  • 0 Terve, Ei muutoksia
  • 1 Lieväasteinen muutos (polvilumpio menee ajoittain paikaltaan, mutta palaa itse paikoilleen)
  • 2 Kohtalainen muutos (polvilumpio menee paikaltaan jalkaa koukistettaessa tai kierrettäessä eikä palaa auttamatta)
  • 3 Vaikea muutos (polvilumpio suurimman osan ajasta poissa paikoiltaan, saadaan paikalleen jalkaa oikaisemalla ja kädellä painamalla)
  • 4 Erittäin vaikea muutos (polvilumpio pysyvästi pois telaurastaan, korjaus vain leikkauksella)

ELL Juha Kallion artikkeli patellaluksaatiosta ja ristisidevaivoista.
http://www.kennelliitto.fi/yhteystiedot/muut-yhteystiedot/elainlaakarit/polvielainlaakarit


Sydäntutkimus

http://www.kennelliitto.fi/sydanelainlaakarit

Sydämen virallisen EKG:n ja ultraäänitutkimuksen saa suorittaa vain sellainen eläinlääkäri, jolla on siihen koulutus.

Sydäntutkimukseen kuuluvat

  • auskultaatiotutkimus eli sydämen kuuntelu.
  • ultraäänitutkimus, johon kuuluu sydämen ultraäänitutkimuksen lisäksi auskultaatio ja sydänfilmitutkimus.

Sydänauskultaatiolla selvitetään, onko koiralla sivuääni. Sivuääni liittyy moniin sydänsairauksiin, kuten hankittuun läppärappeumaan ja synnynnäisiin sydänsairauksiin. Sivuäänen perusteella ei kuitenkaan voida määrittää, mistä sydänsairaudesta on kyse, vaan tällöin yleensä suositellaan jatkotutkimuksena sydämen ultraäänitutkimusta. Dilatoivassa kardiomyopatiassa ei välttämättä ole kuultavissa sivuääntä. Sivuääni voi liittyä myös muihin sairauksiin tai olla hyvänlaatuinen (ei liity sydänsairauksiin).

Sivuäänilöydökset arvioidaan seuraavasti:

  • Sivuäänen ajallinen esiintyminen: systolinen, diastolinen tai jatkuva.
  • Sivuäänen maksimaalisen intensiteetin paikka: mitraalialue, pulmonaalialue, aortta-alue, trikuspidaalialue tai ei paikallistettavissa.
  • Sydämen sivuäänen aste ilmoitetaan seuraavasti:
    • Aste 1 - Hyvin pehmeä sivuääni, jolla matala intensiteetti ja kuuluu vain rauhallisessa ympäristössä
    • Aste 2 - Paikallinen pehmeä sivuääni, joka kuitenkin kuuluu välittömästi
    • Aste 3 - Keskitasoinen sivuääni, kuuluu myös laajemmalta alueelta, omat sydänäänet kuultavissa
    • Aste 4 - Voimakas sivuääni, joka kuuluu laajalta alueelta, omat sydänäänet peittyvät, ei liity palpaatiotrilliä
    • Aste 5 - Voimakas sivuääni, johon liittyy palpaatiotrilli, ja joka on kuultavissa heti, kun stetoskooppi on lähellä koiran rintakehää
    • Aste 6 - Voimakas sivuääni, johon liittyy palpaatiotrilli, ja joka on kuultavissa jopa, kun stetoskooppi nostetaan rintakehästä irti

Ultraäänen avulla saadaan näkyviin sydämen rakenne ja voidaan arvioida sen toimintaa. Ultraäänitutkimusta käytetään synnynnäisten sydämen kehityshäiriöiden ja ns. hankittujen sydänsairauksien, kuten dilatoivan kardiomyopatian ja läppärappeuman diagnostiikassa. Ultraäänitutkimuksen avulla voidaan selvittää, mikä sydänsairaus on kyseessä ja kuinka vakava-asteinen sydänsairaus on kuullun sivuäänen taustalla.

Ultraäänitutkimuksessa määritetään sydämen kokoon ja toimintaan liittyviä monia eri mittauksia, joita verrataan julkaistuihin normaaliarvoihin koiran rodun ja painon suhteen. Ultraäänitutkimus tehdään aina kaikkien todettavissa olevien sydänsairauksien varalta käyttäen kaksidimensionaalista, M-moodi- ja doppler-tutkimuksen menetelmiä. Kaikki löydökset kirjataan sydäntutkimuslomakkeeseen.


Laboratoriotutkimukset

Lista koirien viitearvoista löytyy myös Movetin sivuilta tästä linkistä

  • ALAT U/L (20-130) = Alaniiniaminotransferaasi
  • ALKP (23-212) = Alkalinen fosfataasi
  • ALKP U/L (23-212) = Alkaliinifosfataasi
  • ALP G/L (25-44) = Seerumiproteiini
  • ALP U/L (20-150)
  • ALT (10-100) = Maksa-arvot
  • ALT U/L (10-118) = Alaniinaminotransferaasi
  • AMY U/L (200-1200)
  • AMYL U/L (500-1500) = Amylaasi
  • BUN / UREA (2.5-9.6) = Virtsa (munuaiset)
  • CA (2,15-2,95) = Kalsium
  • CHOL (2,84-8,62) = Kolesteroli
  • CL (109-122) = Kloridi (addison)
  • CREA (44-159) = Kreatiini
  • CRP () = Tulehdusarvo
  • EOS (0.5-1.5) = Eosonofilit (allergiatutkimus)
  • GGT U/L (0-7) = Gamma-glutamyylitranferaasi
  • GLOB G/L (23-52) = Seerumiproteiini
  • GLU (3,4-5,6) = Glukoosi, verensokeri
  • GRANS (3.3-12) = Granulosyytit. Valkosolujen alaryhmä
  • HCT (37-55) = Hematokriitti punasolujen tilavuusosuus veressä
  • HGB (12-18) = Hemoglobiini
  • K+ (3,7-5,8) = Kalium
  • L/M (1.1-6.3) = Lymfosyytit/monosyytit. Valkosoluja
  • LIPA (200-1800) = Lipaasientsyymi
  • MCHC (30-36.9) = Punasolut (massa, muoto, koko veressä)
  • NA (138-160) = Natrium
  • NEUT (2.8-10.5) = Neutrofiilit. Valkosolujen alaryhmä
  • PHOS (0,94-2,13) = Fosfori
  • PLT (175-500) = Trombosyytit, eli verihiutaleet
  • TBIL (2-10) = Bilirubiini
  • TP G/L (52-82) = Kokonaisproteiini
  • WBC (6.0-16.9) = Valkosolut

Silmäsairaudet

Lista yleisimmistä perinöllisistä silmäsairauksista löytyy täältä. http://www.kennelliitto.fi/silmaelainlaakarit

Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä näkyvät kaikki eläinlääkärin tutkimuksen yhteydessä perinnölliseksi olettamat silmäsairausdiagnoosit. Lausunnot tallennetaan Kennelliiton tietokantaan seuraavasti:

  • Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia = Koiralla ei ole todettu minkään silmäsairauden oireita.
  • Sairaus: todettu = Koiralla on todettu lausunnossa mainittu sairaus.
  • Sairaus: avoin = Koiralla on todettu lausunnossa mainittuun synnynnäiseen sairauteen viittaavia oireita, mutta muutokset ovat epätyypillisiä.
  • Sairaus: epäilyttävä = Koiralla on todettu vähäisiä tai epätyypillisiä lausunnossa mainitun, ei-synnynnäisen sairauden oireita. Suositellaan uusintatutkimusta esimerkiksi vuoden kuluttua.

PRA: Verkkokalvon asteittainen surkastuma. Sokeuttaa koira ennen sen vanhuutta. Joillakin roduilla PRA-geenin kantajat pystytään löytämään DNA-testillä.

RD: Varkkokalvon vajaakehitys, joka pystytään toteamaan jo pennulta. MDR- multifokaali RD (aste1), GRD- geograafinen RD (aste2), TRD- totaali RD (aste3).

CEA: Collieiden silmän kehityshäiriö. Vakavimmillaan aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen ja koiran sokeutumisen. lievimmät muodot eivät taas häiritse koiran normaalielämään. Lievimmän CEA:n muodon voi varmuudella todeta vain 6-8 viikon ikäiselle pennulle tehdyssä silmäpeilauksessa. CRD- chorioretinaalinen dysplasia (aste1) eli CH choroidean hypoplasia, Coloboma (aste2), Ablatio retinae (aste3) eli verkkokalvon irtoaminen.

HC: Harmaakaihi. Silmän linssiin muodostuu tiivistymiä, samentumia, jotka voivat olla eriasteisia ja erikokoisia ja voivat haitata koiran näköä sekä aiheuttaa toissijaisia silmäsairauksia. Kaihimuutokset voivat pahentua koiran vanhentuessa ja vaikea-asteisena sokeuttaa koiran. Tarvittaessa HC voidaan leikata ja asentaa keinolinssi samentuneen linssintilalle. Asteet 1-3.

PHPTVL/PHPV: Jäänne sikiöaikaisesta verisuonesta, jonka tulisi hävitä syntymän jälkeen. Pystytään havaitsemaan pennulla ennen luovutusikää tehtävässä silmäpeilauksessa. Lievä muutos ei häiritse koiran normaalielämää, vakavin aste aiheuttaa näön menetyksen sairaassa silmässä sekä toissijaisia silmäsairauksia, kuten kaihia. Asteet 1-6.

PPM: Sikiöaikaisen silmäteräkalvon jäänne silmässä. Merkitys koiran terveydelle riippuu jäänteen sijainnista ja määrästä.

ENTROPIUM/EKTROPIUM/MAKROBLEPHARON: Silmäluomien rakennevirhe. Entropiumissa luomi kiertyy silmän sarveiskalvoa vasten, Ektropiumissa luomi on löysä ja roikkuva tai liian suuri (makroblepharon). Myös näiden yhdistelmiä esiintyy (esim. Diamond eye). Silmäluomiin joudutaan usein tekemään korjaava leikkaus ja monessa tapauksessa virheasennon korjaus voi vaatia useampia leikkauksia.

TRICHIASIS: Silmäluomen normaalien karvojen/ripsien kääntyminen silmään päin.

DISTIHIASIS/ECTOPIC CILIA (Cilia Aberranta): Luomen reunaan liian lähelle silmää/luomen sisäpuolelle kasvavia ylimääräisiä ripsiä, jotka hankaavat silmän sarveiskalvon pintaa ja aiheuttavat pahimmillaan silmän sarveiskalvon haavautumisen. Ylimääräisiä ripsiä joudutaan usein poistamaan polttamalla. Toimenpide vaatii nukutuksen ja se usein se tehdään säännöllisin väliajoin uudelleen. Cryohoito jäädyttää ripset pois pysyvästi.

GLAUKOOMA: Silmänpainetauti. Silmän sisäinen nestekierto häiriintyy ja silmän sisälle kehittyy painetta. Paine aiheuttaa ensin koiralle kovaa kipua ja vaurioittaa silmän rakennetta. Näkökyky yleensä menetetään sairaasta silmästä, pahimmillaan sairas silmä joudutaan poistamaan hätäleikkauksella. Glaukoomaa esiintyy sekä perinnöllisenä kammiokulman rakenneviasta johtuvana tai linssiluksaation aiheuttamana.

EPÄNORMAALI LIGAMENTUM PECTINATUM: Kammiokulman rakenteiden epänormaalisuus, joka altistaa Glaukoomaan.

LINSSILUKSAATIO: Silmän linssi irtoaa ripustimistaan ja liikkuu joko silmän etuosaan tai takaosaan. Linssin irtoaminen ja kulkeutuminen silmän etuosaan aiheuttaa silmän sisäisen nestekierron häiriintymisen ja silmään kehittyy voimakas ylipaine, glaukooma. Linssiluksaation hoito vaatii yleensä kirurgiaa, mutta silti osassa tapauksia menetetään silmä. Tyypillisesti sairaus vahingoittaa koiran molempia silmiä.

MORBI CORPORIS VITREI: Luokittelemattomia lasiaismuutoksia.

MORBI ORGANORUM LACRIMALIUM: Kyynelrauhasen ja/tai kyynelkanavan sairaus/vika.

PAPILLAN HYPOPLASIA/MIKROPAPILLA: Vajaakehitteinen näköhermo.

SILMÄSAIRAUSKOODIT

  • J1: Terve, ei rodulla perinnölliseksi luokiteltuja silmäsairauksia
    • J10: Terve, muita silmämuutoksia, tarkemmin määrittelemättä
    • J11: Terve, vilkkuluomet
    • J110: Muut luomisairaudet
    • J111: Entropion
    • J112: Ektropion
    • J113: Eversio pal. III, vilkkuluomen reunan kääntyminen ulospäin
    • J114: Cilia Aberranta, ylimääräiset ripset
  • J12: Sidekalvo, Konjunktiiva

    • J120: Muu kyynelrauhasen tai kyynelkanavan vika
    • J121: Kuivasilmäisyys
  • J13: Sarveiskalvo

    • J130: Muut sarveiskalvomuutokset
    • J131: Perinnöllinen keratitis, krooninen sarveiskalvotulehdus (pannus)
    • J132: Kiteinen sarveiskalvonsurkastuma
  • J14: Iiris, värikalvo

    • J140: Muut värikalvon ja suonikalvon sairaudet
    • J141: Sikiöaikainen silmäteräkalvon jäänne
  • J15: Linssi

    • J150: Muut mykiömuutokset, ei perinnölliset
    • J1500: Täysin samentunut mykiö, ei perinnöllinen
    • J1511: Posterior polaarinen kaihi
    • J1512: Mykiön muiden osien kaihi
    • J1513: Totaalisesti samentunut mykiö
    • J152: Linssiluksaatio
  • J16: Lasiainen

    • J160: Luokittelematon lasiaismuutos
    • J161: PHTVL/PHPV (vanha asteikko)
    • J162: PHTVL/PHPV
  • J17: Verkkokalvo

    • J170: Tarkemmin määrittelemättömät verkkokalvolöydökset
    • J171: PRA, perifeerinen
    • J172: CPRA, sentraali
    • J173: RD